fbpx
Kokoomus / Blogi / Lupaus nopeasta hoitoon pääsystä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Lupaus nopeasta hoitoon pääsystä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Julkaistu:

Uskon sen olevan mahdollista

Sote-keskus -toimintamalli on parhaimmillaan mainio. Vantaa-Keravan alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Ennalta ehkäisevät peruspalvelut sekä eri keinoin tapahtuva kuntoutus tarjotaan kaikille alueen asukkaille. Tätä kautta he saavat apua terveydentilan muutoksiin ja sairauden hoitoon. Palveluiden vaikuttavuus ja laatu paranee, kun asukas saa oikeaa tukea ja hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkällä tähtäimellä hillitsee kustannusten kasvua. Ennakoiva ja ennalta ehkäisevä toiminta voi olla kulua nyt, mutta se on investointi tulevaisuuteen.

  • Vuonna 2020 Vantaalla odotusajat olivat vuonna mm. 85 vuorokautta terveysaseman lääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa potilailla, joilla ei ole omalääkäriä (3. vapaa aika lääkärille, vrk, mediaani). Terveysasemien keskitetyn puhelinpalvelun suorien puhelujen odotusaika oli 27 minuuttia. (Vantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vuosikatsaus 2020)
  • Vantaalla ja Keravalla 60 % on päässyt viikossa kiireettömälle lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynnille. (sotkanet.fi)
  • Koko maassa etäasiointi lisääntyi terveyskeskuksissa COVID-19-epidemian vauhdittamina vuosina 2020–2021. Etäasiointien osuus on hieman yli 6 % kiireettömistä käynneistä lääkärin vastaanotolle. (THL tilastoraportti 21/2021)

Oikea-aikainen hoito eniten apua tarvitseville

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, Sote-keskus, tuo odotetun mahdollisuuden auttaa ja tukea ihmisiä, jotka käyttävät palveluita paljon. Heillä on useita pitkäaikaisia sairauksia, kipua, masennusta ja paljon lääkehoitoa. Nämä tekijät vaikuttavat jaksamiseen, selviytymiseen ja toimintakykyyn. Vaikeudet heikentävät omaa kokemusta terveydestään ja tyytyväisyyttä elämään. Palvelutilanteessa heitä on voitu kohdata ja hoitaa ”erillisinä sairauksina” ilman asiantuntijoiden yhteensovittamista.

He eivät ole yksinomaan iäkkäitä potilaita. Hujala & Lammintakanen ovat mielestäni kuvanneet tämän hyvin: ”He eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti vaikeita potilaita vaan tavallisia ihmisiä: vanhuksia, perheitä, työssä käyviä tai työttömiä aikuisia, lasten vanhempia, nuoria – eli ihmisiä, joilla erilaisista syistä on elämässään tai ainakin tietyssä elämänvaiheessa keskimääräistä enemmän avun ja tuen tarvetta. Tuleva integroitu sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pyrkii palvelemaan tällaista ihmistä entistä paremmin – joskin samalla vähemmin kustannuksin. Tämä haaste voi olla vaikea, potilas ei.”

Suomessa monisairaita arvioidaan olevan 18–64-vuotiaista miehistä noin 30 ja naisista noin 44 prosenttia. Ikääntyminen lisää monisairastavuutta niin, että 65–85-vuotiaista miehistä ja naisista heitä on jo lähes 80 prosenttia. Monisairas potilas – Käypä hoito 2021

Puretaan tarpeettomat siilot ja saadaan vihdoin sote-keskuksiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelut: perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalvelut, mielenterveys- ja päihdehuollon peruspalvelut, avokuntoutus, neuvolapalvelut sekä kansansairauksien ennalta ehkäisyä.

Kiireellisen hoidon ohella panostetaan ehkäisevään työhön, ja sosiaalihuollon roolia painotetaan aiempaa vahvemmin. Asiakasta auttavat moniammatilliset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvat tiimit. Hoidon jatkuvuutta edistää asiakkaalle sopivat ja tarpeenmukaiset omatiimi-mallit, tai omalääkäri- ja omahoitajamallit.

Asiakkaalle suunnattu omatiimin rakentaminen vaihtelee vielä Suomessa. Kuntaliiton mukaan noin 75 % terveysasemista on nimennyt osalle asiakkaistaan omahoitajan ja hieman alle 60 % on nimennyt osalle asiakkaistaan omalääkärin. Omalääkäri-mallin tilalle on mahdollista kehittää asiantuntijoiden jaettua ja yhteistä vastuuta, jolloin terveyskeskuksen asiakas asioi sillä lääkärillä, jolla on vapaita aikoja. Omalääkäri-mallin haasteina on aikaisemmin pidetty sen kustannuksia, terveyskeskuslääkäreiden vaihtuvuutta ja riittävyyttä sekä vastuupotilasmäärien kuormittavuutta. (THL raportti 2016)

Uudistus jää vajaaksi, jos emme saa mukaan kolmatta keskeistä toimijaa eli erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoito tarvitaan yhteensovittaa ja tuoda lähelle perusterveydenhuoltoa.

Kaikkia ei tarvitse hoitaa yhtä ”järeästi”. Asiakas / potilas saa hänen tarpeitaan vastaavan asianmukaisen ja laadukkaan palvelun tai hoidon. Sosiaali- ja terveydenhuollon, perustason ja erikoissairaanhoidon, eri ammattiryhmien asiantuntijat tuntevat hänet paremmin. Lisäksi eri toimijat tietävät toistensa roolit ja yhteisen tavoitteen. Johtaminen uudistuu myös. Onnistumisen tavoitteeksi hierarkiat ja organisaatiorajat ylittävä ja vaikutuksia tuova johtaminen. Yhteistyö luodaan siellä, missä tapahtuu arjen työ.

Palveluverkosto rakentuu asiakkaan näkökulmasta

Kehittämistyössä otetaan myös huomioon hyvinvointialueen eri palveluntuottajat ja lähipalveluiden saavutettavuus. Palveluseteli tai maksusitoumus ovat keinoja, kun hyvinvointialue ei voi vastata omilla palveluilla lakisääteisistä velvoitteistaan. Palvelusetelien lisääminen tai monituottaja-malli ei synny itsestään. Se vaatii toimintatapojen yhteensovittamista, viestintää sekä koulutusta, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Hankintalakia noudatetaan ostettaessa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.

Erikokoisia hoivatoimijoita kohdellaan yhdenmukaisesti. Ostopalveluiden hinnoittelu ja palvelusetelin arvo perustuu luotettavaan tietoon. Kaikilla ikääntyneillä ei ole varaa palvelusetelin käyttöön, jos omavastuiden osuudet kasvavat liiaksi.

Pidetään siis lupaus eli palveluihin pääsy nopeasti, helposti ja oikea-aikaisesti. Uskon sen olevan mahdollista, mutta resurssien ja työyhteisöjen on ensin ”loksahdettava” paikoilleen. Vantaalla ja Keravalla on jo asetettu hyviä tavoitteita valmisteluvaiheessa:

  • Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, esim. varhainen tuki ja perhekeskustoimintaa laajenee,
  • Nuorille matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja,
  • Ikääntyvälle väestölle kotona asumista tukevia palveluja,
  • Henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, esim. työhyvinvointia tukien ja johtamista kehittäen,
  • Monituottajaverkostot eli palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat arvioidaan ja tarkoituksenmukaiset muutokset käynnistetään,
  • Digitaaliset palvelumallit ja etävastanotto,
  • Erikoissairaanhoidon ohjausta vahvistetaan alueellisena yhteistyönä.

Hoitotakuun tiukennus keskustelussa

Hoitotakuun tiukennus edellyttäisi enemmän vapaita aikoja ja tekijöitä vastaanotoilla, puhelinpalveluissa sekä digitaalisissa kanavissa. Pidän tätä vaikeana tavoitteena ilman resurssien lisäämistä. Eri toimijoiden verkosto on kuitenkin yksi tärkeä resurssi.

Nyt kaavailtu ehdotus koskisi fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia. Kuntalainen pääsisi seitsemässä päivässä kiireettömään hoitoon tai tutkimukseen, kun ”aikataulu” on nykyisin kolme kuukautta perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa. Hoidon tarpeen arviointi olisi tehtävä saman yhteydenoton tai päivän aikana aiemman kolmen vuorokauden sijaan. Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse, on sen hankittava palvelut muilta palveluntuottajilta. (STM tiedote 346/2021)

Keskeinen tavoite koko uudistuksessa on, että ”palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita”.

Lisäksi sote-lain (612/2021) mukaan lain mukaan ”palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä”. 

Voit palata tästä pääsivustolle.

Blogia muokattu 4.1.2022.

Lisää julkaisuja

15.12.2021

Johtaminen resurssipulan keskellä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt ovat huolissaan nuorten hoitajien aikeista vaihtaa alaa. Pandemia on kuormittanut henkilöstöä. Sote-alalle tarvitaan seuraavan 15 vuoden

10.12.2021

Lääketieteen ja hoitotyön johtaminen

Etujärjestöjen edustajat muistuttavat siitä, että lääketieteellinen ja hoitotyön johtaminen huomioidaan hyvinvointialueen johtamisessa ja valmisteluissa. Terveystieteenmaisterin ja sairaanhoitajan tutkintojen kautta minulla

9.12.2021

Riskienhallinta 2025 Sote:ssa

” Sosiaali- ja terveydenhuollon riskienhallinnassa ja sen sääntelyssä on kehitettävää. Järjestäjien sekä tuottajien ja toimintayksiköiden tulisi tehdä riskienhallintaa monialaisesti ja