fbpx
Kokoomus / Blogi / Varmistetaan hyvää ikääntymistä

Varmistetaan hyvää ikääntymistä

Julkaistu:

Kansallisilla suosituksilla ohjataan iäkkäiden ihmisten palveluiden kehittämistä ja käytännön toteuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriön viimeisin suositus on vuodelta 2020. Lisäksi terveydenhuollon asiantuntijat ovat koonneet hyviä käytäntöjä ja hoitosuosituksia mm. ympärivuorokautiseen hoitoon, ravitsemukseen, liikuntaan, suun terveyteen, lääkehoitoon tai muistisairauksien hoitoon. Kuntien hyvinvointikertomuksista saadaan tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista.

Tarve palveluille kasvaa

Hyvään ikääntymiseen kuuluu kotona asuminen, vaikka ikä tuo väistämättä tarvetta palveluille. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan säännöllisiä palveluita tarvitsee joka neljäs 75 vuotta täyttänyt ja noin puolet 85 vuotta täyttäneistä. Valtionvarainministeriön arvioissa kustannukset kasvavat 2020-luvun loppupuolella, kun vuosina 1945–1950 syntyneet ikäluokat tulevat 80 vuoden ikään.

Ennalta ehkäisyn keino asiakkaiden parhaaksi

Hyvinvointialueen henkilöstö on avainasemassa kehittämään toimintatapoja ja palvelujen laatua. Perusterveydenhuollon käynneillä ja muissa palvelutilanteissa reagoidaan varhaisessa vaiheessa asiakkaan tilanteeseen. Löydetään ne asiakkaat, joiden toimintakyky on heikkenemässä ja jotka tarvitsevat tukea. Lisäksi haetaan ratkaisuja paljon palveluita käyttäville asiakkaille. Palvelujen saatavuudessa on keskeistä perusterveydenhuollon lääkärille pääsy.

Neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat hyvinvoinnin, terveellisten elämäntapojen ja toimintakyvyn edistämistä. Monipuolinen liikunta ja ravitsemus, suunterveydenhuolto sekä lääkehoidon säännöllinen tarkistaminen muodostavat toimivan perustan ylläpitää hyvää ikääntymistä. Meidän on tavoitettava hyvinvointialueen eri kieltä puhuvat iäkkäät ja heidän omaisensa.

Hyvinvointikäynnit ja terveystarkastukset tukevat asiakkaan terveydentilan, sairauksien ja jaksamisen seurannassa. Kuntoutuksella edistetään toimintakykyä. Alueelle toimii arviointitiimi, jonka vastaa nopeasti asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ja tekee yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hoitoa saadaan kotiin liikkuvien palveluiden avulla, ja vältytään ehkä tarpeettomalta päivystyskäynniltä. Esimerkiksi Espoossa on saatu tästä hyviä kokemuksia.

Yhden potilaan lonkkamurtuman hoidon suorat kustannukset ovat yli 30 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana. Paljonko saadaan hiekoitushiekkaa kadulle samalla hinnalla? Jos sillä voisi estää yksi kaatuminen ja lonkkamurtuman hoito? Oulussa ja Kempeleellä havahduttiin tähän.

Kotona kaatuminen on tyypillinen tapaturma. Yli 65-vuotiaiden kaatumisvammojen sairaalahoidon kustannukset olivat 200 miljoonaa euroa vuonna 2015 (Lönnroos 2018). Kaatumisen seurauksena tulee lonkkamurtumia ja pään alueen vammoja, liikunta- ja toimintakyvyn heikkenee. Joka viides potilas on vaarassa joutua pysyvään laitoshoitoon murtumaa seuraavan vuoden aikana. Lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri, 15–21 % vuoden kuluttua murtumasta. (Lahtinen 2021)

Kaatumisriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. heikentynyt näkö tai ravitsemustila, tasapainon ja lihasvoiman heikkeneminen, toiminta- ja liikkumiskyvyn alentuminen, lääkityksen virheet tai alkoholin käyttö. Kunnat voivat puuttua asuinympäristön vaaratekijöihin kuten huonoon valaistukseen, katujen kuntoon ja liukkauteen. Eri hoitotilanteissa otetaan esiin asiakkaan kaatumisen riskit. Pyritään siis ehkäisemään tapaturmien ja onnettomuuksien syntymistä.

Kun ei enää pärjää itsenäisesti kotona

Hyvää ikääntymistä ja vammaisten henkilöiden elämää tuetaan myös hyvinvointialueen palvelutaloissa, hoivakodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Asiakkaiden tai omaisten kanssa yhdessä laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma muodostaa perustan.

Lääkärin tulisi tavata asiakasta säännönmukaisesti. Lisäksi asiakkaiden tarpeiden mukaisesti hyödynnetään suunterveydenhuoltoa, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja viriketyöntekijän palveluita. Monikielisyys ei ole haitaksi hoitotyössä. Kielitaidon vaatimukset tukevat potilasturvallisuutta.

Yhdenmukainen valvonta toteutuu sekä omalle palvelutuotannolle että ostopalveluille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on luotava verkosto, jonka jokaisessa hoitopaikassa hallitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden ja hyvän hoidon takaavat käytännöt. Esimerkiksi päivittäistä huolenpitoa liikkumiseen, ravitsemukseen, säännölliseen ulkoiluun, puhtauteen tai turvalliseen lääkehoitoon. 

Erikoissairaanhoidon käyttö ja osaava monituottajaverkosto

Erikoissairaanhoidon palveluita tuodaan lähemmäksi perusterveydenhuoltoa. Yhteispäivystys mahdollistaa, että potilaat pääsevät suoraan oikeaan hoitoon. Kotihoitoon lisätään toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä palveluita.

Suomalaisilla 70 vuotta täyttäneillä henkilöillä on viimeisen kahden elinvuoden aikana keskimäärin yli kymmenen siirtoa kodin, tehostetun palveluasumisen tai vanhainkodin ja terveyskeskus- tai muun sairaalaan välillä.Hyvä ympärivuorokautinen hoito – Käypä hoito

Koti- ja avohoidon lisääminen sekä laitospalvelujen vähentäminen on ollut vallitseva suutaus. Palveluiden kattavuus säännöllisessä kotihoidossa ei ole lisääntynyt samaa vauhtia. Huolestuttava kehitys on, että kotona voi asua lisääntyvissä määrin iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät enää selviydy kotona kotihoidon turvin. Tästä seuraa ”ilkeä kehä” eli he joutuvat käyttämään mm. erikoissairaanhoidon päivystystä. Kotona asuvien osalta on luonnollista, että hoidon jälkeen päästään sairaalasta kotiin. Vointi ja voimavarat voivat kuitenkin muuttua. Kunnissa voi olla jonoa asianmukaisiin hoitopaikkoihin, jonne potilaat voitaisiin siirtää sairaalasta. Iäkkäälle tulee tarpeetonta odotusta ja epätietoisuutta jatkohoidosta. Lisäksi siirtoviiveistä muodostuu jonoja ja kustannuksia. Moniammatillinen kotiutustiimi ja yhteistyö hyvinvointialueen eri toimijoiden kesken on toimiva ratkaisu. Hyvinvointialueella tulee olla riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä osaavia toimijoita verkostossa.

Asiakaslähtöisyys ja omaishoito

Asiakaslähtöisyys on osana laatusuosituksia. Sillä tarkoitetaan, että ”hoito ja palvelut ovat iäkkään asiakkaan ja potilaan tarpeita vastaavia, helppokäyttöisiä, lähellä olevia ja kestävää hoito- ja palvelusuhdetta tukevia”. Iäkkään henkilön on päästävä aidosti osallistumaan. Hänen mielipidettään on kuultava palvelun toteutuksessa. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu omaisten ja läheisten huomioiminen.

”Iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän” Valtion talousarvioesityksen 2022 tiedot

Omaishoito on tärkeä voimavara, omaishoidon hoitopalkkiot ja tuen kriteerit yhtenäistetään hyvinvointialueella sekä varmistetaan riittävä rahoitus koko vuodelle. Tuetaan omaishoitajien omaa hyvinvointia ja jaksamista

Digitaaliset palvelut tueksi

Erilaiset digitaaliset ja sähköiset palvelut lisääntyvät pankkien, kauppojen ja terveydenhuollon parissa. Älylaitteita ja ”digipalveluita” taitavien iäkkäiden määrä kasvaa koko ajan. Teknologia tarvitaan tueksi.

”Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.” Muistisairaudet – Käypä hoito

Etähoito ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille. Kasvotusten tapahtuvaa ammattilaisten apua tarvitaan. Pääasiallisin syy säännöllisten palvelujen käytölle on muistisairaus, jota sairastavien määrän arvioidaan kasvavan. Tuo kehitys tulee huomioida, kun yhdistetään palveluita digitaalisiin ratkaisuihin.

Uudet lait tukemaan laatua

Hyvinvointialueilla ja sen tulevilla palveluntuottajilla on edessä uusien lakien edellyttämiä vaatimuksia.

Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoitus nousee nykyisestä vaatimuksesta 0,55 työntekijää asiakasta kohti siten, että vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Huhtikuussa 2023 henkilöstömitoitus on oltava vähintään 0,7 työntekijää.

Lakiuudistuksen seuraavassa vaiheessa parannetaan iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Kehittämistä tarvitsee kotikäyntien suunnittelu, teknologian hyödyntäminen, kotisairaanhoito tai turva-auttamispalvelut. Henkilöstön määrään vaikuttaa se, että kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin. Lisäksi tulisi säädöksiä kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ja toimenpiteistä työvoiman vajaukseen puuttumiseksi. Työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi. Mielestäni nämä ovat kovia velvoitteita resurssipulan keskellä.

Asiakkaiden palvelutarpeet selvitetään yhdenmukaisesti ja monipuolisesti, kun tulee velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument). Arvioinnin avulla palveluita suunnitellaan yksilöllisesti ja kohdennetaan tarpeenmukaisesti.

Pitkällä tähtäimellä palvelurakenne muuttuisi. Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovuttaisiin kokonaisuudessaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Asiakkaat siirtyisivät tehostettua palveluasumista vastaavaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Tuohon on siis vielä aikaa.

Ennalta ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen kaikille

Elämäntapoihin vaikuttaminen on tärkeätä ennalta ehkäisyä niin lapsille ja nuorille kuin aikuisille. Sen myötä kustannusten kehittyminen taittuu tulevaisuudessa. Valtion rahoitusmallin on katsottu olevan keino hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua – tuohon päästään 2030-luvulla.

Terveyden edistämiseen alle prosentti vuoden 2022 talousarvioissa

Hyvinvointialueen palveluiden lisäksi mukaan tarvitaan kunnat, järjestöt, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat sekä itse kuntalaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella meitä kaikkia tukevat monet arkipäivän asiat; perhe, ystävät, koulu, työ ja työllisyys, sosiaaliturva, harrastukset, liikkuminen, ravintotottumukset ja elinympäristö.

Terveyden edistämiseen tarkoitettu rahoitusmomentti jää määrältään pieneksi eli kahteen miljoonaan euroon valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen kokonaismäärärahoissa. Nähtäväksi jää, miten onnistumme saamaan tulevina vuosina riittävää rahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Useat tosiasiat osoittavat sen merkittävyyttä. Kaksilla rattailla mennään jatkossa, koska sekä kunnille että hyvinvointialueille myönnetään rahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

”Jos lääkärit eivät onnistu sinua auttamaan, kutsu lääkäreiksesi nämä kolme: hyväntuulisuus, lepo ja kohtuullinen ravinto.” Anonyymin neuvo 1550-luvulta, Lauhakangas Duodecim 1995

Kiitos kun tutustuit kirjoitukseeni. Voit palata tästä pääsivustolle.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä löydät mm. Kuntaliiton hyvä koonti, THL vaikuttavuus ja kustannukset, liikkumattomuuden numeroita UKK-instituutti, kalleimpien kansansairauksien lukuja Jyväskylän yliopisto.

Lisää julkaisuja