fbpx
Kokoomus / Blogi / Digitaaliset palvelut iäkkäiden tueksi

Digitaaliset palvelut iäkkäiden tueksi

Julkaistu:

Digitaaliset eli sähköiset palvelut nousevat aluevaalin yhdeksi teemaksi. Panostamme hyvinvointialueella digitaalisiin palveluihin helpottamaan palvelun saamista eri tilanteissa.

Digitaaliset palvelut ovat jo osana nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ne eivät ole korvaamassa asiakkaan tai potilaan mahdollisuutta asioida vastaanotoilla, vaikka korona on muuttanut nopeasti käytäntöjä. Ne mahdollistavat palveluiden saaminen kotiin asti, omien käynti- ja terveystietojen seuraamisen, tai sähköisen ajanvaraamisen. Ikääntyvän väestön osalta haasteiksi nousee vaikutusten ja hyödyn osoittaminen erilaisten käyttäjien keskuudessa.

Valmistelutyössä ja kehittämisessä tarvitaan vaikutusten ja riskien ennakkoarviointia, jotta ymmärretään selkeästi uusien toimintatapojen ja niihin liitettyjen sähköisten palveluiden vaikutukset hyvinvointialueen talouteen, asukkaiden yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen tai tietosuojaan.

Kirjoituksessa pohdin ikääntyvää väestöä, yli 65-vuotiaita, digitaalisten palveluiden käyttäjänä. Esimerkit käyvät monilta osin kaikille sähköisten palveluiden käyttäjille.

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet ikääntyvälle väestölle

Palvelut kotiin asti

Sähköinen ajanvaraus edistää palveluiden varaamista ja saavutettavuutta. Lääkäri saadaan kotiin etävastaanoton ja videotapaamisten avulla. Sähköiset terveystarkastukset ja hoidon tarpeen arvioinnit voidaan täyttää kotoa käsin. Muita etäpalveluita voidaan saada terveyden- tai diabeteshoitajalta sekä eri terapeuteilta. Mielenterveyspalveluissa on saatu hyviä kokemuksia etävastaanottojen avulla.

Elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tueksi on terveysriskien arviointityökaluja, oirepäiväkirjoja, laskureita, sydämen tai verensokerin mittauksia. Esimerkiksi omaolo-palvelun tarkoituksena on terveyden, hyvinvoinnin ja sairauden oireiden arviointi kotoa käsin. Virtuaalitodellisuuden ratkaisuja on jo käytetty osana pelkojen omahoitoon tai psykoterapiaa.

Omat tiedot aina saatavilla ja ajan tasalla

Digitaaliset palvelut tarjoavat tietoa asiakkaalle ja hänen omaisellensa joka päivä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Yhä useampi hyödyntää Omakantaa. Tietokoneen tai älypuhelimen kautta voi katsoa terveydentilan seurantatiedot, vastaanottokäynnit, laboratoriotulokset ja lääkehoidon. Lääkemääräyksen uusiminen käy joustavasti, ja lääkkeet saa apteekin verkkopalvelusta. Voi ylläpitää kalenteria ja laittaa muistutuksia. Palveluiden sivustolta näkee oman asiakassuunnitelman sekä koti-, siivous tai ateriapalvelut.

Palveluneuvontaa

Verkkosivut tarjoavat tietoa palveluiden saatavuudesta. Lisäksi on saatavilla tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta, tukea eri elämäntilanteisiin ja sairauksiin sekä niiden hoitoon. Sivustoilla on Chat-viestintää nopeisiin yhteydenottoihin. Verkkosivujen kautta voi antaa asiakaspalautetta tai tehdä muistutuksia ja kanteluita.

Turvattomuuden tunteen ja yksinäisyyden vähentämistä

Digitaaliset palvelut auttavat vähentämään turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta. Arjen elävöittäminen kotona tai hoivakodissa voi tapahtua videoyhteydellä kulttuuritapahtumiin ja virtuaalisiin taidenäyttelyihin, museoihin ympäri maailmaa. Liikunnalliset ryhmätapaamiset tuovat vaihtelua. Digitaaliset tehtävät ja pelit tarjoavat muistiharjoitteita.

Turvattomuuden ehkäisyssä yhdistetään palveluun kodin hoiva- ja turvateknologia. Tieto välittyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille. Järjestelmiä ovat mm. turvapuhelinpalvelut, palohälyttimet, vesivuodonvahdit, liesi- tai ovivahdit, liikkeen- ja kaatumisentunnistus sekä siihen yhdistetty reagoiva valaistus. Innovointia on jo älyjääkaappien kanssa yhdistettynä verkkoruokakauppaan. Siivousrobotti ”putsaa” kodin.  

Arki on toisenlainen kuin visiot?

Kymmenen vuoden päästä Vantaalla ja Keravalla on yli 55 000 kuntalaista yli 65-vuotiaita. Tietotekniikka taitavien määrä kasvaa.

Erilaiset käyttäjät ikääntyvässä väestössä

Digitaalisten palveluiden käyttäjien erilaisuus tulee huomioida. Käyttäjä voi olla asiakas itse tai hänen omaisensa. Tämä koskee myös esimerkiksi vammaisia tai eri kielitaustalla olevia ihmisiä. On luonnollista, että osa iäkkäistä käyttäjistä edustaa sukupolvia, joilla ei ole kokemusta tietotekniikan käyttämisestä esim. työuransa aikana. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Sosiaaliset suhteet tärkeitä

Digitaaliset palvelut eivät saa passivoida ja aiheuttaa ikääntyvän väestön yksinäisyyttä ja yksin jäämistä. Sosiaalisia kontakteja tarvitaan aina. Se, että ei käytä älylaitteita, ei saa heikentää uskoa omaan osaamiseen ja elämänhallintaan. Hyvään vanhenemiseen kuuluu, ettei tarvitse opetella ”digitaitoja”. Voi pärjäävät hyvin ilmankin. Ketään ei jätetä ulkopuolelle hänelle kuuluvista palveluista ja eduista.

Viestintä ei tavoita

Palveluista kertovia tietoja ei ole helppo löytää. Viestintä ei tavoita alueen erikielisiä asukkaita ja heidän omaisia. Palveluiden ja toimijoiden verkkosivustoja ei ole koottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Tietojen oikeellisuus ja järjestelmien käytettävyys

Digitaalisissa palveluissa käyttäjiltä edellytetään erityistä huolellisuutta, kun he kirjaavat omia tietojaan. Ymmärrettävät kysymykset ja ohjeet auttavat, kun täyttää sähköisiä terveystarkastuksia, arvioi omia terveysriskejä tai kirjaa kotimittauksia. Huonot käyttöliittymät vaikeuttavat ymmärtämistä.

Digitaaliset palvelut nopeuttavat omien tietojen näkemistä palvelun sivuston kautta. Esimerkiksi omien laboratoriotietojen näkeminen voi aiheuttaa väärinymmärrystä ja tarpeetonta huolta, jos sen tueksi ei ole terveydenhuollon ammattilaisia antamaan neuvoja ja hoito-ohjeita.

Kotoa käsin tehtävien oirearviointien taustalla olevaa tekoälyä ja sen luotettavuutta tulee kehittää. Lisäksi on varmistettava, että potilas saa yhteyden terveysasemiin tai sote-keskuksiin, kun hän käyttää sähköisiä lomakkeita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimivaa takaisin soittoa ja yhteydenottoa asiakkaaseen.

Järjestelmien käytettävyys varmistetaan ennen käyttöönottoa. Huono käytettävyys heikentää kaikkien käyttäjien halua ja kykyä hyödyntää digitaalisia palveluita. Ikääntyminen vaikuttaa mm. näköön, kuuloon, uusien asioiden hahmottamiseen tai muistiin. Muuttuvat laitteet ja ohjelmistot haittaavat käyttöä sekä vaativat uudelleen perehtymistä. Käytettävyyden testaamisessa haetaan kokemuksia ja palautetta myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstöltä.

Tietosuoja, tietoturva ja väärinkäytökset

Erilaisiin palveluihin pääseminen voi edellyttää nk. vahvaa tunnistautumista. Kaikille ei ole käytössä tietokonetta, verkkopankkitunnuksia tai pankkikortteja.

Palvelun ja järjestelmien tietosuoja ja tietoturva tulee olla aina ajan tasalla. Vastuut jakaantuvat valmistajille, palveluntarjoajille ja käyttäjille. Väärinkäytökset ja tietomurrot lisääntyvät, jos käyttäjät eivät osaa tai kykene pitämään huolta heille kuuluvista vastuista. Salasanat ja pin-koodit tulee olla turvassa. Sosiaalisessa mediassa ei kannata kertoa kaikkea terveydestään, taloudestaan tai matkoistaan.

Tietosuojan edellyttämä vaikutustenarviointi on ehdoton vaatimus. Lisäksi lainsäädännöllä ohjataan vastuita ja valvontaa tietojen toissijaisesta käytöstä eli ”miten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu”. Huh.

Omainen voi asioida asiakkaan puolesta. Esteellisyys pitää huomioida myös digitaalisissa palveluissa, esim. käyttöliittymän kautta suostumuksina. Eturistiriitoja ja varojen väärinkäytöksiä esiintyy aika ajoin ihmisten epäeettisen toiminnan vuoksi.

Palvelukokonaisuuden vaivattomuus

Digitaaliset palvelut kehittyvät osana kokonaishoitoa ja palvelua. Kotiin tulee asentaa ”yksiselitteisen helppoja ratkaisuja” käyttäjän näkökulmasta. Käyttäjän ei tarvitse murehtia asennuksista, huollosta ja ylläpidosta. Palveluissa sovitaan, kuka hoitaa häiriönhallinnan, palomuurit, verkkoyhteydet, tukiasemat jne. Palveluiden päivitykset ja uudet versiot tulee toteuttaa käyttäjälähtöisesti. Ratkaisuja voidaan asentaa kotiin myös asuntojen rakentamisen jälkeen.

Huolellinen perehdytys ja varma apua ongelmatilanteissa on ehdoton vaatimus. Hyödyt jäävät saavuttamatta, jos käyttäjä ei osaa käyttää kotona mm. sähköistä lääkeannostelijaa, turvapalvelua tai mittalaitetta. Kotoa kerättyä tietoa ei voida vielä kaikin tavoin yhdistää asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.

Toimintakyvyn heikentyminen muuttaa kotiin annettavia digitaalisia palveluita. Kustannukset ja niiden kehitys tulee olla tiedossa etukäteen ja ymmärrettävässä muodossa käyttäjälle. Mikä on palvelumalli ja kustannusten maksaminen, jos asiakkaalla ei ole enää varaa hankkia niitä?

Asiantuntijoiden saatavuus ja osaaminen

Käyttäjät voivat odottaa saavansa nopeasti tietoa ja neuvoa, mikäli luomme kuvaa siitä, että ”palvelua joka päivä ja kaikkina vuorokauden aikoina”. Ehkei vielä tällä vuosikymmenellä.

Henkilökuntaa tulee resursoida oikein tarpeeseen ja kysyntään. Asiantuntijat osaavat ohjata ja neuvoa asiakasta oikeaan palveluun tai hänen hoitonsa toteuttamiseen kotona. Vuoropuhelu Chat-keskusteluissa on tyypillisesti lyhyttä ja nopeaa. Mikäli Chat-keskustelu ei riitä antamaan oikeaa kuvaa asiakkaan tarpeista, joudutaan asioimaan puhelimessa tai kasvotusten.

Valviran suositus on, että ”terveydenhuollon ammattihenkilön tulee arvioida yksilöllisesti soveltuuko potilas hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä. Potilaalle on tarvittaessa varattava mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin tai potilas tulee ohjata vastaanotolle muuhun hoitopaikkaan”.

Digitaaliset taidot vaativat asiakkaan tuntemisen ohella myös kielitaitoa, vuorovaikutustaitoja ja hyvinvointialueen palveluiden tuntemista. Lisäksi tarvitaan järjestelmien hallintaa, asianmukaista tietojen kirjaamista sekä tietosuojan että tietoturvan noudattamista.

Digitaaliset palvelut ovat uusia toimintamalleja, jonka käyttöönotossa tulee arvioida sen vaikutusta työtapoihin. Saadaanko osoitusta siitä, mitä teknologian avulla voidaan poistaa, tehdä toisin tai vähentää muusta tekemisestä?

Monituottajaverkostossa edellytetään saumatonta tiedonkulkua. Oikeat resurssit verkostossa varmistavat avun, kun digitaaliset palvelut hälyttävät. Hälytyksen syy vaikuttaa siihen, minkälaista apua kotiin tulisi lähettää: ambulanssi vai tekninen huolto – kaksi ihan erilaista tilannetta, kärjistäen esitettynä. Huoltopalvelu toimii saumattomasti ilman turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.

Vaikuttavuus

Terveyskeskuksen lääkärille kiireettömään hoitoon on päässyt nopeammin, kun on otettu käyttöön etävastaanotot ja niihin liittyvät uudet tiimilähtöiset toimintamallit. Heti ensimmäisessä puhelinyhteydessä tehdään laaja-alainen asiakkaan ongelman läpikäynti. Mediuutiset 21.12.2021

Miten todennetaan hyödyt suhteessa panostuksiin? Blogin alussa listaisin pitkän listan tulevaisuuden ”toiveita”. Toteutuminen ja vaikuttavuuden osoittaminen ei ole helppo tehtävä. Nämä tiedot saadaan matkan varrella isoista ja pienistä puroista. Mittaammeko asiakkaan kokemaa hyötyä ja tähän liittyvää kustannusta, hoidon kliinisesti vaikuttavuutta vai tuottavuutta yksikössä?

Tarvitsemme tueksi lisää tutkimuksia ja suosituksia digitaalisten palveluiden osalta. Käypä hoito -suositukset tai Hotus-hoitosuositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Monet haavoittuvassa asemassa olevat kokevat, että sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on vaikea käyttää ja hyödyntää. Palvelunantajat voivat hyödyntää myös THL:n 2021 julkaisua, kun arvioidaan ja jatkokehitetään palveluita.

Valmistelutyössä ja kehittämisessä ei tule ohittaa vaikutusten ja riskien ennakkoarviointia. Huomioidaan arvioinnissa toimintatapojen ja niihin liitettyjen sähköisten palveluiden vaikutuksia alueen talouteen, asukkaiden yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen tai tietosuojaan.

Lopuksi

Uuden hyvinvointialueen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan kiireisiä. Työyhteisöihin ei mahdu monia suuria hankkeita yhden vuoden aikana. Vantaalla ja Keravalla on jo käynnissä järjestelmien käyttöönottoja, mm. Apotti-hanke. Keskeiset uudistukset on linjattava järkevästi. Tiedolla johtamisen työkalut tukevat päätöksentekoa ja vaikutusten seurantaa.

Olemme rakentamassa oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja vaikuttavaa palvelukokonaisuutta, jossa digitaaliset palvelut ovat tukemassa, jotta saadaan palveluita helposti ja oikea-aikaisesti.

Kiitos kun tutustuit kirjoitukseeni. Voit palata tästä pääsivustolle.

Lisätietoa – jos sähköiset palvelut kiinnostavat:
Vantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen sähköinen asiointi

Kerava sähköiset palvelut

Kerava eAsiointi

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025

STM sivusto Digitalisaatio

Terveyskylä – Ikätalo

Valtioneuvosto: Iäkkäät tarvitsevat yksilöllisiä palveluja

Lisäksi loistava sivusto ja tietopankki kaikille eli Ikäinstituutti, tutustu!

Blogia päivitetty 19.1.2022.

Lisää julkaisuja