fbpx
Kokoomus / Blogi / Vaikuttava valvonta sote-palveluissa

Vaikuttava valvonta sote-palveluissa

Julkaistu:

Hoivakoteja on pyydetty keskeyttämään toimintaansa. Kymmenet hoivakodit jättivät henkilöstömitoitustietonsa ilmoittamatta.

Mitä on vaikuttava valvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Missä on luotettavaa vertailutietoa siitä, millä kustannuksilla palveluita tuotetaan ja ostetaan eri palveluntuottajilta?

Minulla on laadunhallinnan kokemusta lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksessä, sekä sairaaloiden että finanssialan toiminnassa. Lisäksi tuli tutuksi päiväkirurgisen sairaalan johtaminen ja budjetointi. Laitteiden tuotekehitystä ja finanssialaa yhdistää se, että valvovat viranomaiset ovat erittäin aktiivisia. Toimijoita valvotaan ja toimipisteissä käydään muutenkin kuin toimintaa käynnistäessä.

Toimijoiden vastuulla on riskien tunnistaminen ja niiden hallinta ennen kuin tuotteita voidaan ottaa käyttöön. Valvonta ja riskien seuraaminen jatkuvat koko tuotteen elinkaaren ajan. Pankkitilin tai potilasmonitorin tietoturva on oltava huippuluokkaa.

Haasteet ”sote-toimijoilla” niin julkisilla kuin yksityisillä? Asiakas- ja potilasturvallisuuden vaatimuksia on edellytetty vuosia. Nämä on kirjattu mm. yksiköiden omavalvontasuunnitelmaan. Aikaa toimeenpanolle on ollut. Tukimateriaalista ei ole pulaa. Laadun ja turvallisuuden puutteet eivät koske kaikkia työyhteisöjä.

Asukas odotti suihkuun pääsyä pari viikkoa. Tarkastuksessa havaittiin puutteita resursseissa ja lääkehoidon turvallisuudessa.

Onko ongelma johtamisessa vai toimeenpanossa? Kärjistäen, jos johto ei sitoudu esimerkillään ja tarjoa puitteita laadun toteuttamiseksi, miten siihen sitoutuu henkilöstö yksikön arjessa?

Hyvinvointialue vastaa tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta

Tulevilla valtuutetuilla tulee olla ymmärrystä sote-palveluihin liittyvistä riskeistä. Riskienhallinnan avulla tunnistetaan kriittiset riskit, jotka liittyvät mm. muutostilanteeseen, toimintatapoihin, henkilöstöön, järjestelmiin, palveluntuottajiin ja toimittajiin.

Aluevaltuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja riskienhallinnan perusteista. Omistajaohjaus voi liittyä palvelujen tuottamista koskeviin ja muihin sopimuksiin tai henkilövalintoihin. Hyvinvointialue varmistaa, että eri palveluntuottajilla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialueen tulee ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. (Laki hyvinvointialueesta 611/2021)

Historiallisessa muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa on kyse laajemmin eri tekijöiden riskien hallitsemisesta. En tarkoita tällä yhden potilaan terveydentilaan ja sairauteen liittyvistä riskeistä. Sitä varmistaa edelleen lääketieteen ja hoitotyön johto ja asiantuntijat.

Potilasturvallisuus, riskienhallinta ja vaikuttavuus ovat toisiinsa liittyviä tekijöitä. Yhdenmukaista valvontaa tarvitaan, niin omalle palvelutuotannolle kuin ostopalveluille. Luodaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella verkosto, jossa kaikissa hoitopaikoissa toteutetaan asiakas- ja potilasturvallisuuden takaavia käytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • hoitohenkilöstön riittävyys suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen
  • henkilökunnan tehtävien organisointi
  • lääkitysturvallisuus ja osaaminen
  • laiteturvallisuus
  • asianmukaiset ja turvalliset tilat
  • asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien ajan tasaisuus
  • hoitoyksikön lääkäri- ja terveydenhuollon palvelut
  • asiakkaiden rajoittamistoimenpiteiden oikeusperusteinen käyttö
  • kielellisten oikeuksien toteuttaminen
  • tietoturvan ja tietosuojan noudattaminen

Hyvinvointialueen eri toimijat vaikuttavat laadukkaalla ja turvallisella hoidolla kustannusten kasvun hillitsemiseen.

Kustannusten läpinäkyvyys ja vaikuttavuuden mittaaminen

Hyvinvointialue järjestäjänä ohjaa omaa toimintaa ja eri tuottajia kohti vaikuttavia palveluita. Tarvitsemme luotettavaa tietoa sote-palveluiden vaikuttavuudesta. Kootaan tietoa siitä, miten palveluilla saadaan muutoksia elämänlaadussa, hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä tai terveydessä.

Tieto kustannusten muodostumisesta on luonnollisesti perustana. Tässä ei ole vielä mitään uutta, koska kansallisella tasolla on ollut pitkään käytössä työkalut, erikoissairaanhoidossa DRG-tiedot ja perusterveydenhuollossa pDRG-tiedot. Käytännössä ne ovat mittareita erilaisista suoritteista tai suoritteiden ja toimintayksiköiden kustannuksista.

Potilaskohtaisella kustannuslaskennalla saadaan avointa ja läpinäkyvää tietoa. Näin voidaan verrata ja arvioida mm. sairaaloiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Rinnalle tarvitaan vielä yhtenäiset laatumittarit.

Vaikuttavuusmittareilla keräämme tiedon asiakkaan tai potilaan näkökulmasta. Eli tietoa siitä, mitä vaikutuksia ja hyötyä palveluista on seurannut. Tietojohtamisen työkalujen ja asiakassegmenttien avulla tarkentuu tieto kustannuksista asiakas- tai potilaskohtaisesti. Mittaamisessa yhdistetään asiakkaan kokema hyöty, sote-ammattilaisen tekemää arviointia ja kustannustietoa.

Hyvinvointialue seuraa esimerkiksi, kuinka paljon kustannuksia kohdistuu lapsiperheiden palveluihin ja miten heidän hyvinvointinsa tiedot muuttuvat. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tietoja voidaan kerätä myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluista, iäkkäiden ihmisten palveluista tai kansansairauksien, kuten diabeteksen tai masennuksen hoidosta.

On turha yrittää säästää paljon jollakin kustannuspaikalla, jos tällainen säästäminen aivan varmasti laukaisee moninkertaiset kustannukset jossakin muualla. Kustannuksia voidaan siirrellä sekä terveydenhuollon ”ulkorajan” yli että sektorin sisällä. Esimerkiksi edellisestä käy potilaiden jonotuttaminen hoitoon. Jokainen jonotuskuukausi pienentää tilastollisesti töihin palaamisen todennäköisyyttä, kasvattaa eläkkeen maksamisen varhentumisen todennäköisyyttä ja siten eläkekustannuksia. Koska hoidon maksaja, kunta, ei yleensä osallistu eläkkeiden maksamiseen, jonossa pitäminen voi kunnan kannalta näyttää huokealta ratkaisulta, vaikka se saattaa olla kansantalouden kannalta mitä suurinta tuhlausta. Kekomäki 2010 Duodecim-artikkeli

Kansallisella tasolla rakennetaan toimivat käytännöt luotettavan tiedon saamiseksi hyvinvointialueille. Kuntalainen voi joutua asioimaan saman syyn tai tarpeen johdosta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon sekä työterveyshuollon eri yksiköissä. Haasteena on osoittaa se, mikä on eri toimijoiden osuus vaikuttavuuteen. Kustannusten pilkkoutuminen eri ”siiloihin” ja tuottajiin vaikeuttaa kokonaisuuden johtamista.

Karkealla tasolla kokonaiskustannukset muodostuvat 1) palveluun tai hoitoon pääsystä ja jonottamisesta, 2) palvelusta ja hoidosta eri yksiköissä, sekä 3) sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksista.  

Näin saadaan vaikuttavuus

Satunnaisia palveluita tarvitsevat kuntalaiset saavat terveydentilaan tai sairastumiseen liittyvät asiat nopeasti, helposti ja oikea-aikaisesti – kerralla kuntoon. Lisäksi tarpeen mukaan jatkohoito erikoissairaanhoitoon saadaan oikea-aikaisesti. Heille palvelua tarjotaan yhdistämällä vastaanottotoimintaa, tutkimuspalveluita ja digitaalisten palveluita.

Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat ja monisairaat hyötyvät, kun hoito saadaan tasapainoon, parannetaan voimavaroja ja toimintakykyä. Tunnetaan asiakkaat ja ennakoidaan palveluntarve. Heille on keskeistä edistää hoidon jatkuvuutta vastaanotoilla omatiimi-mallin, tai omalääkäri- ja omahoitajamallin avulla. Tukena on toimiva päivystys ja erikoissairaanhoito. Jatkohoitopaikkojen riittävyys varmistetaan monituottajaverkostoa avulla. Viiveet pois siirroista jatkohoitoon.

Vaikuttavuus toteutuu myös ennalta ehkäisyllä ja terveyttä edistämällä, vähennetään pitkäaikais- ja kansansairauksia. Sen myötä hillitään kustannuksia tulevaisuudessa. Vaikutukset asiakkaan tasolla ovat nopeampia kuin laajemmin väestötasolla osoitettuna.

Vaikuttavuus liittyy myös hyvään laatuun palveluissa. Kaikissa hoitopaikoissa toteutuu asiakas- ja potilasturvallisuuden takaavat käytännöt. Asiakastyytyväisyys paranee.

Riskien ja vaikutusten ennakkoarviointi päätösten tukena

Valmistelutyössä ja kehittämisessä ei tule ohittaa vaikutusten ja riskien ennakkoarviointia. Päätöksillä ja valinnoilla on merkitystä kustannuksien kehittymiseen. Huolellinen valmistelu huomioi ennakkoarvioinnissa vaikutuksia alueen asukkaiden yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen tai tietosuojaan.

Riskien ja vaikutusten arviointi luotettavan tiedon avulla varmistaa, että hyvinvointialueen kehittämisessä katsotaan eri vaihtoehtojen hyödyt ja edut eri näkökulmista. Nuorten, ikääntyvän väestön tai vammaisten henkilöiden vaikuttamistoimielimet ovat keskeisiä osallistujia tuomaan asukkaiden ääntä mukaan.

Lisätietoa, jos kiinnostaa, mitä on omavalvonta?

Omavalvonta on hoitoa ja palvelua tuottavan toimintayksikön kirjallinen suunnitelma ja työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua ja asiakasturvallisuutta. Omavalvontasuunnitelmaa on pidettävä julkisesti nähtävänä. Sen avulla asiakas tai omainen saa tietoa siitä, mikä on toimintayksikön ”turvallisuus- ja laatulupaus”.

Vantaa – Vanhus- ja vammaispalveluiden omavalvontasuunnitelmat, hoiva-asumisen palvelujen valvonta

Vantaa – Erityisasumisen omavalvontasuunnitelmat

Kerava – Sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjaus ja valvonta

Kerava – ikäihmisten palvelut, omavalvontasuunnitelmat eri yksiköiden kohdalla

Valvira – Blogi Omavalvonta on asiakas- ja potilasturvallisuustyön perusta

Lisätietoa, jos kiinnostaa vaikuttavuuden arviointi:

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 1/2020: Reittiopas vaikuttavuuteen

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2017: Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi

Blogia päivitetty viimeksi 5.1.2022.

Lisää julkaisuja