fbpx
Kokoomus / Blogi / Johtaminen resurssipulan keskellä

Johtaminen resurssipulan keskellä

Julkaistu:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt ovat huolissaan nuorten hoitajien aikeista vaihtaa alaa. Pandemia on kuormittanut henkilöstöä. Sote-alalle tarvitaan seuraavan 15 vuoden aikana noin 200 000 uutta työntekijää korvaamaan eläköityvät ja vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.

Henkilöstömenot ovat keskimäärin noin hieman yli puolet käyttökustannuksista sote-palveluissa. Väestön ikääntyminen lisää entisestään kysyntää palveluihin, joka on työvoimavaltaista eli tarvitaan henkilöstöä.

Koulutuspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi. Ulkomaalaisten hoitajien saamista Suomeen edistetään. Uutta teknologiaa haetaan tueksi. Luonnollisesti palkkojen nostaminen on esillä. Palkkapolitiikkaa on perinteisesti ohjattu työmarkkinapöydästä käsin. Aluevaltuutettuja varoitellaan innostumasta liikaa.

Jaksaminen ja työhyvinvointi on koetuksella. Hoitajilla ja lähihoitajilla oli vuonna 2019 kunta-alalla eniten sairauspoissaoloja, 24,77 sairauspoissaolopäivää / henkilötyövuosi (lähde TEM raportti 2021). Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa sosiaali- ja terveysalalla.

Oliko tuossa lääkkeet resurssipulaan?

Mielestäni ei ihan.

Tiedämme hyviä toimintatapoja, mutta emme näe niitä otsikoissa. Missä ovat uutiset niistä hoitoyksiköistä, joissa ovat tyytyväiset asiakkaat, mittarit kertovat vaikuttavasta hoidosta tai toimintatavoista, henkilöstökyselyt osoittavat myönteistä kehitystä, sairauspoissaolot hallinnassa, resurssit kohdallaan ja talouden mittarit tasapainossa? Ehkä yritin koota väärää mittaristoa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue työllistää noin 4 300 työntekijää vuoden 2023 alusta alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen johdolla ja esihenkilöillä on osaamista edistää työyhteisön ilmapiiriä, kulttuuria ja työhyvinvointia. Eri alojen erityisosaajat pystyvät ratkaisemaan asiakkaan ja potilashoidon kiperiä pulmia.

Kehitetään henkilöstön osaamista, koulutuksia, kannustus- ja palkitsemisjärjestelmiä. Henkilöstö otetaan mukaan toimintatapojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jaetaan vastuita itseohjautumisen suuntaan. Mahdollistetaan työssä onnistuminen ja ammattitaidon kehittyminen. Oikeat resurssit oikeille paikoille oikeaan aikaan. Henkilöstö voi keskittyä paremmin ydintyöhönsä. Työhyvinvointi paranee, kun perustyön tekeminen sujuu. Luodaan puitteet vaikuttaa enemmän omiin työaikoihin. Valitettavasti resurssipulan ja koronan jyllätessä taitaa olla vielä haave, että työaikoihin saisi joustavuutta ja ennakoitavuutta.

Kunnioitetaan eri mielipiteitä, rakennetaan luottamusta ja motivaatiota. Neuvottelutaidot ja kuuleminen ovat kullanarvoisia, kun johdetaan muutosta tai ratkaistaan ristiriitoja. Päätöksenteko ja viestintä on selkeää ja avointa. Uskalletaan myös uudistaa omia johtamis- ja vuorovaikutustaitoja. Hyvään johtamiseen ei ole yhtä koulukuntaa tai perustutkintoa.

Hyvinvointialueen alkutaipaleella on varottava ajautumasta kehittämisen ähkyyn. Tähänkin on jo olemassa diagnoosit.

Myös lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on pulaa

Pari vuotta sitten lääkäriliitto kuvasi, että ”lääkärityövoiman painopiste on enenevästi siirtynyt erikoissairaanhoitoon. Vuosina 2005–16 lääkärien määrä kasvoi 3700:lla (21 %), kun terveyskeskuslääkärien määrän kasvu oli vain 300 (9 %)”. Työikäisistä lääkäreistä työskenteli 25 % terveyskeskuksissa ja 49 % sairaaloissa vuonna 2019. Yksityisellä lääkäriasemalla työskenteli 16 %. (Lääkäriliiton taskutilastoa 2019)

Toimintatapojen kehittämiseen heijastuu väistämättä se, että osa terveyskeskusviroista on täytetty erikoistumiskoulutuksessa olevilla ja tästä seuraa luonnollisesti paljon vaihtuvuutta terveyskeskuksien lääkärityövoimassa.

Resurssit kuntoon, vaikuttamismahdollisuus, henkilöstö mukaan kehittämiseen, työhyvinvointi ja johtaminen kohdalleen – taitaa olla sanoma kentältä hyvinvointialueille.

Kiitos kun tutustuit kirjoitukseeni. Ehdokasnumeroni on 207. Tule vaikuttamaan ja äänestämään näissä ensimmäisissä aluevaaleissa sunnuntaina 23.1.2022. Voit palata tästä pääsivustolle.

Lisätietoa kiinnostuneille sosiaali- ja terveydenhuollosta:

Linkki – yksi esimerkki palkkaeroista maiden välillä.

Tilastokeskuksen julkaisu joulukuulta 2021 palkka- ja työvoimakustannuksista.

TEM toimialaraportit 2021:2 Toimialaraportit. Katsaus sote-alan työvoimaa

Tilastotietoa sairaanhoitajista.

Lääkäriliiton tietoa lääkärityövoimasta.

KT: Määrällisesti eniten lisääntyneet ammattinimikkeet 2020 kunta-alalla

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisen tilastoa, Valviran vuosi 2020. Sivulta 27 löydät tiedot. Määrät ovat pieniä, voin todeta.

Hammaslääkäriliiton eri tilastoja hammaslääkäreistä sairaanhoitopiireissä, alueellisesti ja lukumääräennustetta.

Lisää julkaisuja

3.1.2022

Lupaus nopeasta hoitoon pääsystä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Uskon sen olevan mahdollista Sote-keskus -toimintamalli on parhaimmillaan mainio. Vantaa-Keravan alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus,

10.12.2021

Lääketieteen ja hoitotyön johtaminen

Etujärjestöjen edustajat muistuttavat siitä, että lääketieteellinen ja hoitotyön johtaminen huomioidaan hyvinvointialueen johtamisessa ja valmisteluissa. Terveystieteenmaisterin ja sairaanhoitajan tutkintojen kautta minulla

9.12.2021

Riskienhallinta 2025 Sote:ssa

” Sosiaali- ja terveydenhuollon riskienhallinnassa ja sen sääntelyssä on kehitettävää. Järjestäjien sekä tuottajien ja toimintayksiköiden tulisi tehdä riskienhallintaa monialaisesti ja