fbpx

Markku Mård

Suuret kiitokset kaikille äänestäjille!

Olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana ja sain 169 ääntä Vantaan ja Keravan aluevaaleissa. Kiitos kaikille, jotka tuitte ja kannustitte minua kampanjani aikana. Parin äänen verran jäin varavaltuutetun paikasta. (Tiedot päivitetty 27.1.)

Kokoomukselle tuli vahva tulos. Tästä käynnistyy historiallinen hyvinvointialueen palveluiden kehittäminen meille kaikille. Aluevaltuustolla on edessä merkittävä työ.

Lämpimät onnittelut kaikille valtuutetuille ja varavaltuutetuille!

Lisää sivustolla, kun kevät etenee…

Mitä seuraan hyvinvointialueilla vaalien jälkeen?

Muutos on mahdollista, mutta resurssien ja työyhteisöjen on ensin ”loksahdettava” paikoilleen. Päätöksenteko on valintoja ja yhteistyötä, jopa yli puoluerajojen ja eri toimijoiden kesken.

Palveluita saa nopeasti, helposti ja oikea-aikaisesti, kun on riittävät resurssit sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa. Toiseksi tarvitaan yhteistyön johtamista, monituottajaverkosto on myös resurssi. Sen hyödyntäminen tuo vaikuttavaa palvelua asukkaiden tarpeisiin.

Kolmanneksi digitaaliset ratkaisut tukevat kuntalaisia ja alueen eri toimijoita. Digitaalisten ratkaisujen vaikutukset arvioidaan huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Neljänneksi toimet kohti ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Sen myötä hillitään kustannuksia tulevaisuudessa.

Mitä oli minun vaaliteemoina aluevaaleissa 2022?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden neuvola- ja mielenterveyspalveluille on kasvava tarve. Lapsiperheet tarvitsevat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa alueella moniammatillista yhteistyötä, palvelujen koordinointia ja myös ammatillista ohjausta työntekijöille.

Vahvistetaan käytössä olevia toimintamalleja ja perhekeskustoimintaa. Tarvitsemme viestintää, joka tavoittaa kaikki alueen perheet. Neuvola ja kouluterveydenhuolto on paras sijoitus tulevaisuuden Suomeen.

Kaikkia toimijoita tarvitaan edistämään lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, säännöllistä liikuntaa kouluissa ja vapaa-ajalla, terveellisiä ruokailutottumuksia sekä estämään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

Palveluihin pääsy nopeasti, helposti ja oikea-aikaisesti!

Parannetaan perustason palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Ennalta ehkäisevät palvelut sekä eri keinoin tapahtuva kuntoutus tarjotaan kaikille alueen asukkaille. Palvelut saadaan helposti, yhden yhteydenoton perusteella. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, Sote-keskus -toimintamalli on parhaimmillaan mainio.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä edistää konsultointi ja yhteisten järjestelmien käyttö. Perusterveydenhuollon resurssipula aiheuttaa sen, että apua tarvitsevat ruuhkauttavat myös erikoissairaanhoidon.

Hoitotakuun edellyttämien palveluiden takaaminen eivät synny ilman lisäresursseja. Hyvinvointialueen toimintaa ja tarjottavia palveluita ohjataan hyvällä suunnittelulla, hienommin sanottuna strategialla.

Varmistetaan hyvää ikääntymistä

Hyvään ikääntymiseen kuuluu kotona asuminen, vaikka ikä tuo väistämättä tarvetta palveluille. Asiakkaan omat toiveet on otettava huomioon. Panostamme siihen, että apu saadaan aina ajoissa. Lääkäripalvelut tukemaan kotona asumista.

Turvallisen hoidon toteuttaminen koskee kaikkia palvelujen tuottajia, niin julkisia kuin yksityisiäkin. Ei voida ohittaa sitä, että ikääntyneet eivät saa peruspalveluita sovitulla tavalla. Esimerkiksi päivittäistä huolenpitoa liikkumiseen, ulkoiluun, ravitsemukseen, puhtauteen tai turvalliseen lääkehoitoon. Jatkossakin esim. yli 75-vuotiaat tai paljon palveluja käyttävät ovat oikeutettuja omaan lääkäriin. 

Muistisairaiden määrän ennakoitua suurempi kasvu vaikuttaa siihen, että kotiin tuotavat palvelut eivät ole aina riittäviä. Lisäksi omaishoitajien tekemää työtä tulee arvostaa enemmän, mikäli tahdomme ylläpitää hyvää kotona asumista.

Laadukas palveluntuottajien verkosto turvaa jatkohoitopaikat ja tukee iäkkään ihmisen omaa valintaa. Hoitopaikkojen jonot saadaan hallintaan sen myötä.

Palveluiden valvonta ja kustannusten läpinäkyvyys

Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua parannetaan, kun asiakas tai potilas saa oikeaa tukea ja hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkällä tähtäimellä tämä hillitsee myös kustannusten kasvua.

Yhdenmukainen valvonta toteutuu sekä omalle palvelutuotannolle että ostopalveluille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on luotava verkosto, jonka jokaisessa hoitopaikassa hallitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden takaavat käytännöt.

Aktiivinen omistajaohjaus tukee toimittajajohtamista ja riskienhallintaa. Hyvinvointialue huolehtii kuntalaisistaan kaikissa tilanteissa, mikäli palveluntuottajan toiminta ei vastaa sovittua ja säädettyjä edellytyksiä.

Sote-uudistus tulee kehittämään viranomaisvalvontaa ja raportointia. Kuntalaiset saavat tarvittavaa tietoa eri toimijoiden laadusta.

Hyvinvointialueella tarvitsemme luotettavaa vertailutietoa siitä, millä kustannuksilla palveluita tuotetaan ja ostetaan eri palveluntuottajilta. Vaikuttavuustietoa siitä, miten palveluilla saadaan muutoksia asiakkaiden elämänlaatuun, hyvinvointiin, toimintakykyyn tai terveyteen. Tämä tulee nostaa Vantaa-Keravan hyvinvointialueen strategiaan ja toimintatapoihin.

Digitaaliset palvelut

Digitaaliset ratkaisut ja etähoito ovat tulevaisuutta, halusimme tai emme. Hyviä kokemuksia on videovastaanotoista. Sähköiset välineet nopeuttavat aikojen varaamista internetin kautta. Edistetään sähköisiä terveystarkastuksia ja hoidon tarpeen arviointia.

Etäpalvelut tai etähoito eivät ole kaikille mahdollisia, esimerkiksi muistisairauden tai korkean iän vuoksi. Kasvotusten tapahtuvaa ammattilaisten apua tarvitaan edelleen. Kaikilla potilailla on oikeus ja mahdollisuus vastaanottokäyntiin.

Järjestelmien ja toimijoiden tietoturva ja tietosuoja pidetään aina ajan tasalla.

Yhteistyö asiakkaan parhaaksi

Kiireettömiin hoitoihin syntyneet jonot ratkaistaan ensin hyödyntämällä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteisiä resursseja ja osaajia.

Monituottajaverkoston hyödyntäminen tulee tuottaa aidosti vaikuttavaa palvelua asukkaiden tarpeisiin. Palveluseteli tai maksusitoumus voivat olla keinoja lisätä asiakkaan omaa valintaa.

Vammaispalvelussa henkilökohtainen budjetti lisää joustoa ja valinnanvapautta. Vammaisten henkilöiden osalta perusedellytys on heidän oma mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa. Neuvonnan ja tuen tarve ovat erityisen tärkeitä.

Toimivaa verkostoa tarvitaan myös jatkossa koronan vastaisessa taistelussa. Työterveys on hyvä esimerkki toimivasta monituottajaverkostosta ja digitaalisten palveluiden edelläkävijyydestä.

Hyvinvointialueesta erinomainen työpaikka

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen työntekijäpulaan ei ole täsmälääkettä, mutta hyvällä johtamisella tuetaan muutoksissa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palvelee noin 275 000 asukasta, ja työllistää noin 4 300 työntekijää vuoden 2023 alusta alkaen. Turvataan puitteet tehdä hyvää työtä. Palkkojen harmonisointiin tarvitaan valtiolta rahoitus.

Hyvinvointialueen työntekijät ovat asiantuntijoita toimintatapojen ja laadun kehittämisessä. Jaetaan vastuita itseohjautumisen suuntaan. Oikeat resurssit oikeille paikoille oikeaan aikaan.

Hyvinvointialue huolehtii vastuulleen kuuluvasta koulutus- ja tutkimustoiminnasta. Erinomainen työnantaja houkuttelee mukaan uusia osaajia, opiskelijoita sekä yrityksiä. Alueellamme on vahvaa osaamista terveysteknologian kehittämisessä.

Hyvinvointialueen strategia tukee sitä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueesta rakennetaan erinomainen ja houkutteleva työpaikkaa.

Uuden rakentaminen on valintoja

Uuden hyvinvointialueen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan kiireisiä. Palveluiden saumaton siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle turvataan hyvällä valmistelulla.

Hyvinvointialueelle siirtyvät esimerkiksi Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö, toimitilat, järjestelmät sekä sopimukset.

Työyhteisöihin ei mahdu monia suuria hankkeita yhden vuoden aikana. Keskeiset uudistukset on linjattava järkevästi. Tiedolla johtamisen työkalut tukevat päätöksentekoa ja vaikutusten seurantaa.

Valmistelutyössä ja kehittämisessä ei voida ohittaa vaikutusten ennakkoarviointia. Päätöksillä ja valinnoilla on merkitystä talouden lisäksi alueen asukkaiden yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen tai tietosuojaan. Nuorten, ikääntyvän väestön tai vammaisten henkilöiden vaikuttamistoimielimet ovat keskeisiä osallistujia tuomaan asukkaiden ääntä mukaan.

Vuosi 2023 on vasta historiallinen alku ja matka jatkuu useita vuosia. Päätöksenteko on yhteistyötä, poikkeuksellisessa tilanteessa myös yli puoluerajojen ja erilaisten toimijoiden kesken.

Keskeistä sote-uudistuksessa on, että palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.

Tutustu myös Aluevaaliohjelma 2022 – Kokoomuksen ohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Blogi

Lisää kirjoituksia täältä.

LinkedIn ja Twitter

Markku Mård

Terveystieteenmaisteri, sairaanhoitaja, riskienhallintapäällikkö

Markku Mård | LinkedIn

Vantaan ja Keravan aluevaalien tulokset

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksella parannetaan ihmisten peruspalveluja. Tietoa sote-uudistus.fi.

Genom reformen av ordnandet av social- och hälsovården och räddningsväsendet förbättras basservicen för människorna. Information om social- och hälsovårdsreformen.

Reform of healthcare, social welfare and rescue services will develop public healthcare and social welfare. Information on Finland’s health and social services reform – ”Sote-uudistus”.